Tuesday, August 07, 2007

Uuden Musiikin Festivaali, Turku 5.8.2007

1. Päivä järvellä
2. Naapurissa puretaan taloa
3. Suuria voimia
4. Katso maisemaa
5. Soitan sitten sinulle
6. Tässä vaiheessa kaikki on jo niin vakavaa
7. Paras aika vuodesta
8. Elokuva
9. En tiennyt että osaan tanssia

Loman viimeisen päivän kunniaksi (en ole surullinen, vain unen tarpeessa) seurasimme pari keikkaa UMF:n päätöspäivästä Turussa, tuossa perinteiden ja vaihtoehtojen suloisen suolaisessa potpurissa.

Iltapäivällä estradille pääsi Regina, alkuillasta vajaan puolen tunnin mittainen Jori Hulkkosen ja kumppaneiden Acid Sumfonia Niin virtaavat kyyneleet kuin viini sumfonioituna kymmenellä Roland TB-303 -syntetisaattorilla ja Hulkkosen itsensä TR-808:lla. Kokonaisuus oli toimiva ja nk. yllättävä, mutta jokin osa teoksen olemuksesta ei auennut kummallekaan kuulijoista ja sai vähemmän soittavan osapuolen jopa kaipaamaan jotain ihan muuta, nimittäin Apparat Organ Quartetia.


Tapahtuma oli sijoitettu katedraalikoulun sisäpihalle, aina mainiota Aulaa vastapäätä. Tilat eivät olleet suuret, mutta riittävät. Järjestävän tahon edustajissa oli mukana useita päteviä harjoittelijoita. Organisointia ja tiedonkulkua on kuitenkin syytä moittia, ei vähiten siksi, että ennakkoon UMF:n sivuilla 8 euron hintaiseksi ilmoitettu lippu maksoikin 15.


Helle ei onneksi ollut vielä saavuttanut Turkua, sillä nykyiselläänkin Regina oli paitsi sisäelimistöä myös vesipulloja liikauttavaa. Yleisön alku-ujous (Miksi te ootte niin hirveen kaukana, tulkaa tänne lähemmäksi) hiipui vähitellen, ja olipa paikalla jopa uskaliaita, jotka poistuivat anniskelualueelta lavan eteen. Myös allekirjoittaneen vasen pikkusormi saattoi tahattomasti nytkähtää rytmin tahdissa. Rakas tohtori, onko edessä väistämätön tulevaisuus bilehileenä tai pogoajana? Entä olenko valeraskaana?

Olosuhteet olivat joka tapauksessa melkein kohdallaan, vaikka varhainen iltapäivä verotti kuuntelijoiden energiaa. Olisikohan paikalla ollut jopa edellisten iltojen alkoholinkäytöstä väsyneitä amatööreja.


Elokuva oli saanut levyversiota rehevämmän kuosin, ja kautta setin Reginan iltapäiväshow pysytteli kirkkaan huolettomissa mutta ammatillisesti viimeistellyissä sfääreissä. Encorea ei tapahtuman aikataulujen vuoksi nautittu, joskin En tiennyt että osaan tanssia voidaan henkisesti laskea sellaiseksi. Suurin miinus tuli yleisön puolelta: kumpikaan albumeista ei sattunut mukaan nimikirjoitusta varten. Puitteet olisivat olleet erittäin suotuisat.

Ensi kerralla uudestaan, mutta halvemmalla!